Eläinlääkäri vastaa: Lemmikkien allergiat
Lemmikkien allergiat ovat yleistyneet viime vuosina, ja moni omistaja pohtii, mistä lemmikin kutina, iho-oireet tai vatsavaivat johtuvat. Vaikka allergia yhdistetään usein ruokaan, oireiden taustalla voi olla myös muita syitä, kuten ympäristötekijät, ihosairaudet tai loiset. Allergioiden tunnistaminen ja oikean hoidon löytäminen vaativat usein huolellista selvitystyötä sekä ymmärrystä siitä, miten erilaiset allergiat ilmenevät. Tässä artikkelissa eläinlääkäri vastaa yleisimpiin kysymyksiin lemmikkien allergioista, niiden oireista, tutkimisesta ja hoidosta.
Onko lemmikin kutina yleensä merkki allergiasta?
Lemmikin kutina ei välttämättä ole merkki allergiasta, vaan taustalla voi olla myös muita syitä kuten ulkoloistartunta tai ihon kuivumisesta aiheutuva ihon ärtyminen. Kutinaksi tulkittavan käytöksen, kuten tassujen nuolemisen, taustalla voi myös olla kipu, jota lemmikki yrittää helpottaa nuolemalla. Äärimmäisiä esimerkkejä ovat myös tietyt neurologiset oireet, jotka voidaan toisinaan sekoittaa kutinaan. Toistuvan ja jatkuvan oireilun syyt onkin aina tärkeä selvittää.
Mitä muita oireita kuin kutinaa allergia voi aiheuttaa?
Allergioissa ihon kutinan lisäksi tyypillisiä oireita on mm. korvatulehdus sekä raapimisen ja nuolemisen seurauksena syntyvät ihotulehdukset. Myös silmät voivat vuotaa ja erityisesti silmien ympärykset olla ärtyneet hankaamisen seurauksena. Ruoka-aineallergioissa lemmikillä voi olla myös ruoansulatuskanavan oireita, kuten löysää ulostetta ja ripulia.
Liittyykö allergia aina lemmikin syömään ruokaan?
Allergia ei välttämättä liity mitenkään lemmikin syömään ruokaan. Toinen tyypillinen allerginen ihosairaus on atopia, jossa ihon suoja-ominaisuudet ovat heikentyneet ja iho reagoi erilaisiin ympäristön allergeeneihin, kuten siitepölyihin. Erityisesti atopian tausta on monisyinen ja toisinaan lemmikillä voi myös olla samanaikaisesti ruoka-aineallergiaa ja atopiaa.
Mikä ruoassa aiheuttaa allergiaa?
Klassiset allergiat liittyvät ruoassa oleviin proteiineihin tai proteiini-hiilihydraattiyhdisteisiin (glykoproteiini). Proteiineja on sekä eläinperäisissä raaka-aineissa että kasviperäisissä raaka-aineissa. Lemmikin syödessä proteiinia, jolle se on allergisoitunut, elimistössä käynnistyy vasta-ainereaktio, joka aiheuttaa tyypilliset allergian oireet. Vertailtaessa tyypillisimpiä ruoka-aineallergeeneja, listoille nousevat ne raaka-aineet, joita lemmikkien ruoissa tavallisesti käytetään, eli mille lemmikit ovat ylipäänsä voineet altistua.
Kannattaako jotain ainesosaa välttää varmuuden vuoksi?
Mitään ruoan ainesosaa ei ole tarpeen vältellä varmuuden vuoksi. Eläimen altistuessa ruokavalion kautta erilaisille proteiineille, syystä tai toisesta joillain yksilöillä voi alkaa kehittyä vasta-aineita tiettyjä proteiineja vastaan ja niille puhkeaa allergia. Vaikka allergisilla sairauksilla katsotaan olevan perinnöllistä taustaa, mikään lemmikki ei ole esimerkiksi rotunsa vuoksi allerginen tietylle raaka-aineelle.
Onko viljaton ruoka allergiselle lemmikille parempi vaihtoehto?
Viljoja ei ole tarpeen vältellä ruokavaliossa, jollei eläimen ole todettu olevan allerginen tietylle viljalle. Esimerkiksi vehnä on takavuosina mainittu yhtenä tavallisen allergeenina, koska sitä on aiemmin käytetty paljon lemmikin ruokien raaka-aineena , mutta viljoissa ei tiettävästi ole mitään ominaisuutta, mikä tekisi niistä erityisen herkästi allergisoivia.
Vaikuttaako raaka-aineen käsittely siihen, aiheutuuko siitä allergiaa?
On viitteitä siitä, että raaka-aineen käsittely voi muuttaa proteiinia niin, että esimerkiksi raa’an ja kypsennetyn raaka-aineen allergeenisuudessa on eroja. Myös raaka-aineelle tehtävät puhdistuskäsittelyt vaikuttavat selvästi siihen, aiheutuuko ainesosasta allergiaa. Esimerkiksi kasviperäisiä raaka-aineita voidaan puhdistaa niin, että ruokaan käytetään raaka-aineesta vain tärkkelystä, joka ei sisällä lainkaan allergisoivaa proteiinia.
Jos lemmikkini on allerginen kalalle ja kanalle, voiko se syödä ruokaa, jossa on kalaöljyä tai kananrasvaa?
Öljyt ja rasvat on yleensä puhdistettu niin perusteellisesti, että ne eivät sisällä allergisoivia proteiineja. Raaka-aineiden käsittelyissä voi kuitenkin olla tuottajakohtaisia eroja, joten asia kannattaa tarvittaessa varmistaa ruoan valmistajalta. Mikäli lemmikin allergiaoireet eivät yleensä ole rajuja, voi näitä öljyjä tai rasvoja sisältäviä ruokia myös kokeilla varovasti.
Miten allergioita tutkitaan?
Lemmikin oireita kartoitetaan aluksi huolellisella kyselyllä ja perustutkimuksella. Tarvittaessa lemmikin ihosta ja karvoista voidaan ottaa näytteitä mm. ulkoloisten poissulkemiseksi tai muiden ihosairauksien diagnosoimiseksi. Tyypillisesti allergiaa epäiltäessä aloitetaan ns. eliminaatioruokavalio, jolla pyritään tunnistamaan mahdollinen ruoka-aineallergia ja mahdollisuuksien mukaan erottamaan ruoka-aineallergiaan liittyvä oireilu esimerkiksi atopiasta. Lemmikkien allergioiden testaamiseen on rajoitetusti tarjolla varsinaisia allergiatestejä, mutta näitä voidaan käyttää mm. jatkotoimenpiteiden, kuten atooppisen lemmikin siedätyshoitojen suunnittelussa.
Miten allergioita hoidetaan?
Allergiaan ei ole parantavaa hoitoa. Oireiden hoitoon voidaan käyttää erilaisia tulehdusta ja kutinaa hillitseviä lääkkeitä sekä ulkoisesti mm. ihoa rauhoittavia pesuaineita sekä ihon mikrobitasapainoa tukevia ja ihoa kosteuttavia suihkeita ja liuoksia. Oikeanlainen ruokavalio myös tukee ihon uusiutumista, kosteustasapainoa ja ihon suoja-ominaisuuksia. Siedätyshoito voi auttaa hillitsemään atooppisen lemmikin oireita. Ruoka-aineallergian oireet puolestaan pysyvät yksinkertaisimmillaan kurissa, kun vältetään allergiaa aiheuttavia ainesosia. Valitettavan usein asia ei kuitenkaan ole ihan näin yksinkertainen, ja ruoka-aineallergikollekin voidaan ruokavalioon yhdistää muita tukihoitoja.
